Nuorison tilanne
Etelä-Afrikan 45 miljoonasta asukkaasta alle 25-vuotiaita nuoria on yli puolet, mikä tekee heistä erityisen merkittävän ryhmän koko yhteiskunnan kannalta. Useat heistä elävät marginalisoidussa asemassa slummeissa kohdaten päivittäin vaikeuksia väkivallasta seksuaaliseen häirintään. Köyhyys ja korkea työttömyys ajaa monet nuorista rikollisuuden pariin.
On tärkeää, että paikalliseen nuorisoon panostetaan enemmän ja heille voidaan tarjota vaihtoehtoista toimintaa, harrastuksia ja työtä. Ahdinkoon ajautuneiden nuorten tilannetta kyetään parhaiten kohentamaan kanavoimalla heidän voimavaransa rakentavaan toimintaan, josta niin he itse kuin ympäristönsä konkreettisesti hyötyvät.
Townshipien kapinat
Lähes kaikki Etelä-Afrikan köyhät kaupunginosat, eli niin sanotut townshipit, syntyivät toisen maailmansodan yhteydessä maassa luodun työvoimastrategian ja siihen perustuvan rasismin myötä. Mustia työläisiä pakotettiin joukoittain vientiteollisuuden kasvaviin tarpeisiin. Heitä lähetettiin köyhtyvältä maaseudulta hakemaan työtä teollisuus- ja kaupunkialueilta, joiden laitamille nousi täysin organisoimatta, suurella vauhdilla mustien kaupunginosia, townshipejä.
Yksi suurimmista ja kuuluisimmista townshipeistä on Soweto, Johannesburgin lähistöllä sijaitseva eristetty kaupunki, jossa kaikkien tuntema epävarmuus ja syrjintä synnyttivät tiiviin yhteishengen vuosikymmenten aikana. Kansainväliseen maineeseen Soweto nousi vuonna 1976 koululaisten protesteista, jotka levisivät koko maan laajuisiksi nuorten mielenosoituksiksi. Näissä protesteissa nuorten rohkeus ja poliisin väki valta kohtasivat ja kymmeniä, luultavasti satoja lapsia sekä nuoria ammuttiin tai hakattiin kuoliaaksi. Tästä muodostui uuden taistelun symboli myös kansainvälisesti. Päivästä, 16.6.1976 tuli merkkipäivä, josta alkoi apartheidin lopullinen tappio. Nuorilla oli alusta alkaen hyvin keskeinen asema tässä, sillä juuri he näyttivät, mikä voima heissä piilee.
Aktiivisella yhteistyöllä eriarvoisuutta vastaan
Etelä-Afrikka on ollut demokraattinen jo reilut kymmenen vuotta, mutta monet vaikeudet ja kärsimykset ovat yhä todellisuutta niin Sowetossa kuin muissakin townshipeissä. Väkivaltaisuuteen ja rikollisuuteen ei ole löydetty oikeanlaisia tai ainakaan riittäviä lääkkeitä. Uusimmiksi uhkiksi ovat nousseet seksuaalinen väkivalta ja AIDSin levinneisyys. Asuinolot ovat monin paikoin surkeat, sillä läheskään kaikkien ulottuvilla ei ole vielä sellaisia perusedellytyksiä kuin puhdas vesi, saniteettitilat ja sähkö. Jopa useista kouluista puuttuvat nämä kokonaan ja rakennukset saattavat olla niin surkeassa kunnossa, että tunteja joudutaan pitämään säännöllisesti ulkona.
Koska samaan aikaan Etelä-Afrikka on koko Afrikan mantereen taloudellisesti kehittynein valtio, tuloerot ovat valtavat ja eriarvoisuus yhä jokapäiväistä. Tämä on asettanut aivan omat haasteensa maan markkinatalouteen perustuvalle politiikalle, jota on pyritty viime vuosina viemään sosiaalidemokraattisempaan suuntaan. Yhteisöllinen vastuu ja solidaarisuus huonompiosaisia kohtaan eivät olekaan täysin kadonneet. Monet kaupungeissa elävät nuoret ovat lähteneet yhteistyöllä vahvistamaan omaa ja ympäristönsä tilaa järjestämällä erilaista toimintaa, perustamalla elinkeinoa harjoittavia yhteisöjä ja tarjoamalla siten uusia mahdollisuuksia kohtalontovereilleen.
Nuorisokulttuurin elinvoima
Toista vapauden vuosikymmentään elävä Etelä-Afrikalla on vahva ja monipuolinen kulttuurielämä, joka on aina saanut vaikutteita monelta suunnalta. Se on nähty merkittävänä voimavarana, johon panostamalla voidaan myös nostaa nuoria köyhyydestä ja aktivoida näiden välistä yhteistyötä paremman tulevaisuuden luomiseksi. Vapaustaistelun perinne näyttäytyy kaikkialla eteläafrikkalaisessa kulttuurissa ja sitä halutaan vaalia kaikilla yhteiskunnallisilla tasoilla. Usein se liittyy vahvasti myös moniin kansainvälisiin kulttuuritapahtumiin, joissa viime vuosina erityisesti nuorisomusiikilla ja -kulttuurilla on ollut vahva jalansijansa.
Musiikin ohella monet muutkin taidemuodot on noteerattu ulkomailla. Esimerkiksi maaliskuussa 2006 palkittiin ulkomaisten elokuvien sarjassa Oscarilla eteläafrikkalainen elokuva Tsotsi, joka kertoo nimenomaan Sowetossa elävästä jenginuoresta ja perustuu monelta osin tekijöidensä omiin elämäntarinoihin. Eteläafrikkalainen nuoriso tuo kulttuurin kautta ääntään tänä päivänä monella tapaa kuuluviin ja luo samalla uutta elinvoimaa itselleen.
